Viivi Koski ja Mervi Friman
*musiikkia*
Viivi: Kuuntelet UAS Journal Podcastia. Olen Viivi Koski eli podcastin host ja vieraana studiossa tänään on AMK-lehti / UAS Journalin vuoden 2022 ensimmäisen numeron teematoimittaja Mervi Friman, tervetuloa.
Mervi: Kiitos. Nyt hetimiten sanon, että teematoimittajakaverini oli Mauri Kantola Turun ammattikorkeakoulusta. Mauri ei valitettavasti tähän tilanteeseen päässyt, mutta ollaan käyty kyllä läpi näitä asioita yhdessä.
Viivi: Joo, olette tosiaan yhdessä teematoimittajina tässä numerossa, joka on nimetty kattoteemalla ”Ajankohtaista”. Mistä lähti ajatus, että lähdetään tekemään näin laajalla aihepiirillä julkaisua?
Mervi: Tämä on nyt toinen numero ajankohtaista-teemalla. Ajatus on lähtenyt eräästä UAS Journalin konferenssiesityksestä, jota oli kuulemassa muutama kymmenen henkilöä ja sieltä tuli ehdotus. Tiukat teemat rajaavat pois kirjoittajia ja on sellaisia, jotka eivät ehkä koko vuonna löydä sitä teemaa, johon itse voisivat kirjoittaa. Sitten päädyttiin, että kyllä on oikeus ja kohtuus, että kerran vuodessa on tällainen numero, jossa on avoimet ovet ja johon voi sitten itse kukin tulla tarjoamaan tekstiä.
Viivi: Toihan kuulostaa ihan mahtavalta. Millaisia ajankohtaisia asioita julkaisu sitten käsittelee?
Mervi: Nyt jos tämän lehden perusteella yrittää miettiä, mikä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa tällä hetkellä on ajankohtaista, niin tämä kertoo tuosta viime vuodesta suurimmaksi osaksi. Kyllä täällä on näitä ekologisuuteen suuntaavia aiheita aika monta, niitähän meillä oli viime vuonna kyllä teemoissakin. On ekoteollisuuspuistoa ja sitten on meriteollisuuteen liittyvää aihetta ja sitten on esimerkiksi rakentamisen kiertotaloudesta. Eli paljon näiden ympäristöasioiden ympärillä ollaan, mutta sitten yksi sellainen silmiinpistävä piirre on myös, että kauhean kivasti on yritykset ihan aidosti jopa kirjoittamassa tai sitten hyvin aitoja yritysyhteistyöhankkeita kaikki, joita tässä kuvataan.
Viivi: Tarjottiinko teille sitten kuinka paljon juttuja tähän julkaisuun?
Mervi: Meillä oli sellainen aika vakiotilanne UAS Journalissa, että suurin piirtein yksi kolmasosa pystytään ottamaan julkaisuun. Me ollaan kuitenkin pidetty sellaista kahdentoista artikkelin ylärajaa noin suurin piirtein. Tietysti tuntuu toisaalta siltä, että kyllähän verkossa voisi julkaista vaikka kuinka paljon. Samahan se on, että kuinka monta siellä on. Mutta kyllä me jotenkin kompaktina tätä lehteä haluttaisiin kuitenkin pitää ja sen takia on tämä kaksitoista, max viisitoista artikkelia per lehti.
Viivi: Miten näissä menee nämä valikointiprosessit, millaiset aiheet menestyvät ja millaiset eivät?
Mervi: Sillon kun on ihan teema niin pitää tietysti puntaroida aika tarkkaan, että onko se aidosti ja oikeasti teeman mukainen artikkeli. Tässä ajankohtaista-numerossa kyllä ajateltiin sitä moninaisuutta ja kirjoa, joka me saataisiin tähän ja toki vähän katsottiin alueellista kattavuuttakin, että miten sitten tulisi eri puolilta Suomea. Meillä oli kyllä tarjouksiakin tullut ihan kivasti. Jonkin verran katsotaan sitä ja myöskin sitten alakohtaisuutta, kun meillä on niin hyvin erilaisia aloja täällä, että olisi mahdollisimman paljon esillä tämä. Niinkuin joku on sanonut, että UAS Journal on ikkuna ammattikorkeakouluihin. Että siitä ikkunasta näkyisi mahdollisimman hyvin tämä kokonaisuus silloin, kun on tämä ajankohtaista-teema.
Viivi: Ihanaa kuulla, että siellä löytyy tuollaista monipuolisuutta. Nostaisitko esii, vaikka kaksi juttua, joista pidit erityisesti?
Mervi: Tämä on ihan kauheaa, ihan kuin olisi jonkin missikilpailun tuomari.
Mä nyt sanon, että tykkäsin tuosta Närvi ja kumppanit jutusta, valitettavasti puhun vaan tällä lailla kirjoittajien nimillä. Siinä kerrottiin kuitenkin opiskelijakuntien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöstä. Aina tällaiset jutut, joissa opiskelijat ovat isossa roolissa, on tärkeitä. Tässä hankkeessa, josta he kertovat, on kehitetty aivan upeita välineitä opiskelijoiden parempaan työllistymiseen ja siihen urapolun alkupäähän. Se oli mielestäni todella kiinnostava juttu.
Sitten on itse asiassa puheenvuoroissa Ilona Tanskasen puheenvuoro. Ilona on pitkän linjan opinnäytetyöohjaaja ja nämä ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöthän ovat koko 20 vuoden toiminnan ajan olleet vähän sellainen puhuttava aihe. Että ovatko nämä jotain pikkugraduja vai mikä näille ammattikorkeakoulujen opinnäytetöille on ominaista? Ilona sellaisella pitkällä kokemuksella tässä puheenvuorossaan kertoo oikein kiinnostavasti opinnäytetöistä.
Viivi: Mahtavaa. Otetaan tämä, jossa oli opiskelijoita mukana, miksi se oli juurikin sinun mieleesi?
Mervi: No, ajattelen, että opiskelijoitahan varten me täällä ollaan, eikä tällä meidän työllä ole muuten mitään merkitystä, ellei me pystytä hyvin sitä tehtäväämme täyttämään. Ja sanotaanko niin, että silloin kun pystytään vielä tekemään jotain muuta opiskelijoiden kanssa yhdessä kuin vain sitä opiskelutoimintaa. Eli tässä esimerkiksi tätä yhteistyötä hiomaan ja tätä monikanavaista työnhakua. Silloin tuntuu, että tämä on todella hienoa, että se on sellaista kokonaisvaltaista opiskelijan huomioimista, ei vaan sitä et hänestä tulee hyvä hoitaja tai hyvä insinööri. Vaan kannetaan vastuuta siitä työllistymisestä.
Viivi: Joo toi kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta jutulta. Entä tämä toinen eli Ilona Tanskasen artikkeli. Kertoisitko, mistä se tarkemmin kertoo?
Mervi: Tämä kertoo siitä ongelmatiikasta, jota tänä päivänä opinnäytetöiden kohdalla kohdataan. Eli esimerkiksi digitaalisten aineistojen avoimen tieteen käytänteiden noudattamiseen liittyviä asioita, niiden kanssa saa olla todella tarkkana. Siinä missä joskus alkuaikoina pohdittiin tutkimusmenetelmiä tai yhteistyösopimuksia ja muuta niin nyt ollaan näiden tietosuojakysymysten kanssa kerta kaikkiaan syvällä ja meidän täytyy niihin asioihin paneutua. Meillä on hyvät Arenen eli Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston puitteissa tehdyt ohjeet. Meillä on kansallinen tutkintojen viitekehys, joka on sovellettu ammattikorkeakoulua varten ja sitten vielä opinnäytetyön eettiset ohjeet löytyvät. Näitä materiaaleja löytyy, niitä löytyy erilaisiin tilanteisiin hyvinkin ja ammattikorkeakouluihin sovellettuna. Sitten on vielä tietysti itse opinnäytetyö, se parhainkaan materiaalipankki ei auta, ellei opinnäytetyö tavoittele relevantteja asioita ja ellei yhteistyö toimi ohjaajien ja opiskelijan ja yrityksen kesken. Siinähän ollaan ihan siinä ytimessä, mutta tosiaan opinnäytetyö ohjaajien pitää pitää itsensä ajan tasalla, että he osaavat oikein opiskelijoita ohjata.
Viivi: Kyllä, tuo kuulostaa tosi tärkeältä aiheelta.
*musiikkia*
Viivi: Miltä muuten ammattikorkeakoulukentällä tällä hetkellä näyttää ja mikä on ajankohtaista?
Mervi: No kyllä ammattikorkeakoulut ovat todella vahvasti kestävän kehityksen äärellä. Arenella on kestävyys- ja vastuullisuusryhmä, joka vie eteenpäin näitä kestävän kehityksen asioita koulutukseen, tutkimukseen, kampustoimintoihin, hiilijalanjälkeen ja näin edelleen liittyen. Meillä on ollut hyviä webinaarisarjoja ja ne jatkuvat sitten vielä tänä (2022) keväänäkin, että saadaan tätä tietoutta opettajillekin ja sitä kautta opiskelijoillekin. Toki meidän opiskelijat monta kertaa tietävät paljon enemmän kuin me ja on paljon valveutuneempia kuin me aikuiset näiden asioiden äärellä. Se nyt on ainakin sellainen iso teema.
Sitten on näitä AMK- ja YAMK-opiskelijan kompetensseja, joita on nyt freesattu ja ne löytyvät myös tuolta Arenen sivuilta. Siellä myöskin tämä eettinen osaaminen ja kestävä kehitys on noussut isompaan rooliin kuin aikaisemmin.
Viivi: Joo eli selkeästi kestävä kehitys on nyt merkittävässä roolissa. Miltä se sitten näyttää ammattikorkeakoulujen opettajien ja opiskelijoiden arjessa?
Mervi: No mä luulen, että kun Arene tällaisen yhteisen ohjelman laati ja siinä oli siis oikeastaan joka ammattikorkeakoulusta edustajia niin kyllä siihen ollaan nyt jo sillä lailla sitouduttu, että yritetään saada kestävää kehitystä kaikkiin koulutuksiin mukaan. Se, onko se oma opintojaksonsa vai onko se ikään kuin läpäisevä, että se on kaikkialla läsnä, siitä ollaan useampaa mieltä ja sitä voi toteuttaa useammilla eri tavoilla. Se on ihan selvä.
Kyllä sitten myös hiilijalanjälkeen puututaan. Se on vaan hyvin ongelmallinen, kun ammattikorkeakoulut ovat usein esimerkiksi vuokratiloissa ja silloin se, miten pystyy vaikuttamaan vaikka lämmitykseen tai energian kulutukseen, on vähän huonompaa kuin silloin, jos ollaan omissa tiloissa. Tässä on tällaista monenlaista ongelmaa. Nyt ollaan tietysti oltu eri tilanteessa, kun on ollut Covid-19, eikä ole matkustettu juurikaan, koska ne matkustushiilijalanjäljet on aika isoja. Mutta emme kai me sitäkään halua, ettei meillä ole sellaisia kansainvälisiä kumppanuuksia, joissa me ei ikinä tavattaisi ja etteivätkö opiskelijat pääsisi tekemään harjoittelujaksoja Suomen ulkopuolelle. Nämä ovat tällaisia arvovalintoja, joita tässä sitten koko ajan tehdään ja se on hienoa, että niistä avoimesti keskustellaan ja tuodaan esiin myös kipukohtia, joita on. Eihän tämä helppoa ole kenellekään, kun ei tämä ole vaan, että ”kieltäydy‘nakkimakkaroista” vaan tässä on niin paljon muutakin.
Viivi: Okei. Näkyykö tämä sitten jotenkin UAS Journalin tulevissa teemoissa? Millaisia julkaisuja teillä on edessä tänä vuonna?
Mervi: Näkyy itse asiassa. Tuo mitä kerroin tuosta Ilonan puheenvuoro-artikkelista niin meillä on tällainen Tiedolla johtaminen, jossa sivutaan näitä tiedon säilyttämiseen ja turvalliseen tiedon käyttöön liittyviä asioita. Siinä on Sirkka Saranki-Rantakokon johdolla isohko ryhmä tästä asiasta kirjoittamassa.
Sitten tuo meidän kolmas numero liittyy aika paljon tuohon, mitä puhuin Arenen kestävyys- ja vastuullisuustyöstä eli tämän nimi on Eettinen kestävyysosaaminen. Siinä sitten käsitellään juurikin näitä eettisiä kysymyksiä, jotka kestävään kehitykseen liittyvät.
Neljäs numero liittyy sitten matkustamiseen ja lentämiseen ja niin edelleen eli teemana Kansainvälisyys. Ammattikorkeakouluthan tekevät kovin paljon esimerkiksi osaamisen vientiä eli kouluttavat muitakin kuin suomalaisia opiskelijoita muuallakin kuin Suomessa. Esimerkiksi ne asiat ovat sitten varmasti tässä lehdessä esillä.
Nämä löytyvät sieltä UAS Journalin sivuilta. Siellä on ihan sellainen alakohta ”teemat”. Sieltä voi sitten käydä katsomassa ja miettiä, mihin oma aihe parhaiten istuisi.
Viivi: Kyllä. Mitä näistä tulevista numeroista odotat eniten?
Mervi: Noh, kyllähän mä odotan tota Eettistä kestävyysosaamista, kun olen niin näistä kestävän kehityksen ja etiikan kysymyksistä henkilökohtaisesti niin kiinnostunut. Kyllä UAS Journalista löytää ihan hirveästi luettavaa kaiken kaikkiaan. Olen jonkin verran opetuksessa mukana niin usein haulla, joka toimii tässä hyvin, haen tiettyjä teema-artikkeleita mun opiskelijoille luettavaksi. Vaikka nämä ovat niin sanottuja asiantuntijatekstejä niin kyllä näitä voi ihan hyvin antaa opiskelijoille luettavaksi. Nämä on usein kirjoitettu selkeällä, hyvällä tavalla.
Viivi: Joo ja mä voin opiskelijana kommentoida..
Mervi: Niin!
Viivi: ..että ne on kyllä ihan hyvää luettavaa opiskelijallekin!
Mutta ihanaa kuulla näistä tämän vuoden suunnitelmista ja odotuksista. Kiitos, Mervi, sulle tästä vuoden 2022 ensimmäisen julkaisun esittelystä, jossa teemana tosiaan Ajankohtaisuus. Kiitos, että tulit tänne mulle vieraaksi ja kiitos meidän kuuntelijoille.
Mervi: Kiitos munkin puolesta!
*musiikkia*
